Rännien sulanapito

Suomen talvi on sadevesiputkistojen kannalta hankala, kun pakkaspäivät ja suojasäät vaihtelevat jatkuvasti. Katoille satanut lumi sulaa lämpötilan noustessa ja valuu vetenä vesikouruihin ja syöksytorviin. Kun pakkanen jälleen kiristyy, muodostuu putkistoon jäätä, ja ne tukkeutuvat. Tällöin sulamisvedet kerääntyvät räystäskouruihin.

Seurauksena tästä ovat jalankulkijoille vaaralliset jääpuikot sekä veden valuminen katon rakenteisiin. Nämä ikävät haitat voidaan tehokkaasti välttää asentamalla sadevesiputkistoon sulanapitojärjestelmä, joka koostuu kohteen rakenteisiin asennetuista lämpökaapeleista ja sulatusta ohjaavasta säätimestä tai ohjauskeskuksesta antureineen.
 

Toteutus

Sulanapito voidaan toteuttaa joko itserajoittuvalla kaapelilla tai sarjavastuskaapelilla. Itserajoittuva kaapeli sopii parhaiten pieniin kohteisiin. Isoihin kohteisiin kannattaa käyttää sarjavastuskaapelia ja sitä ohjaavaa säätöyksikköä.

Suomen olosuhteissa tarvitaan n. 35-40 W lämmitystehoa putkistometriä kohden, jotta sulatus toimisi riittävän tehokkaasti. Kunkin syöksytorven yläpäähän tulee asentaa vedonpoistaja, jonka varassa kaapeli voi roikkua vapaasti syöksytorvessa.

Sulanapito itserajoittuvalla kaapelilla

Sadevesiputkistojen sulanapitoon sopii parhaiten tähän tarkoitukseen kehitetty ELCHEM RÄNNI -kaapeli. Tämä kaapeli luovuttaa runsaasti tehoa (36 W/m @ 0 °C) lumessa ja jäävedessä. Kun jää on sulanut ja kaapeli on kuivillaan, laskee sen lämmitysteho puoleen. Näin saavutetaan huomattavia energian säästöjä.

Kuhunkin putkiston haaraan asennetaan erillinen lämpökaapeli. Kaapelit kytketään rinnan rasialle ja yhdistetään verkkojännitteeseen.

Itserajoittuva kaapeli ei välttämättä tarvitse säätöä, koska kaapeli rajoittaa lämmitystehonsa ympäristön lämpötilan mukaan. Jos syöksytorvia on useita, suositellaan säätöyksikön käyttöä.

Sadevesiputkistojen sulanapitoon sopii parhaiten tähän tarkoitukseen kehitetty ELCHEM RÄNNI -kaapeli. Tämä kaapeli luovuttaa runsaasti tehoa (36 W/m @ 0 °C) lumessa ja jäävedessä. Kun jää on sulanut ja kaapeli on kuivillaan, laskee sen lämmitysteho puoleen. Näin saavutetaan huomattavia energian säästöjä.

Kuhunkin putkiston haaraan asennetaan erillinen lämpökaapeli. Kaapelit kytketään rinnan rasialle ja yhdistetään verkkojännitteeseen.

Itserajoittuva kaapeli ei välttämättä tarvitse säätöä, koska kaapeli rajoittaa lämmitystehonsa ympäristön lämpötilan mukaan. Jos syöksytorvia on useita, suositellaan säätöyksikön käyttöä.

 

Sulanapito sarjavastuskaapelilla

Suuriin kohteisiin kannattaa käyttää sarjavastuskaapelia ja sitä ohjaavaa säätöyksikköä. Kaapeli asennetaan kaksinkertaisena, jotta saavutetaan sulanapitoon tarvittava teho.

Helpoin tapa on käyttää valmiita RÄNNI-SUPI-sulanapitoelementtejä, joihin sisältyvät lämpökaapeli valmiiksi liitettyine kylmäkaapeleineen (pituus 2,5 m) sekä muovipannat kaapelivetojen kiinnitykseen.

Irtokaapeleista on saatavana kaksijohtimista ASMI E -kaapelia että yksijohtimista SUPI TXLP -kaapelia.

Sarjavastuskaapelit eivät saa olla kosketuksissa toisiinsa, joten ne sidotaan muovipannoilla lenkeiksi 25 - 30 cm välein.

Kaapelin valintaa ja mitoitusta varten lasketaan kaikkien vesikouru- ja syöksytorviosuuksien pituudet yhteen. Tarvittavan kaapelin pituus saadaan kertomalla saatu summa kahdella. Myös syöksytorvien etäisyydet toisistaan on mitattava, jotta kaapeli voidaan lenkittää oikein.

Sarjavastukaapelit eivät saa olla kosketuksissa toisiinsa, joten ne sidotaan muovipannoilla lenkeiksi 25 - 30 cm välein. Tarkoitukseen sopii parhaiten muovipanta, jossa silmukat ovat 2,5 cm välein. Pannasta leikataan 3-4 silmukan mittaisia paloja, joiden pituus on 7,5 - 10 cm riippuen putken läpi- mitasta. Muovipantaa tarvitaan siis 1 metri kutakin 2-3 putkimetriä kohden. 

Kaapelin valintaa varten lasketaan sopivan tehon tuottava vastusarvo seuraavasti (esimerkkinä valitaan kaapeli sadevesiputkistoon, jonka yhteispituus on 46 m):

Koska käytettävän kaapelityypin suositeltava lämmitysteho metriä kohden on 20 W/m, on kunkin kaapelin kokonaisteho suuruudeltaan:

     Pk = Lk x Pm = 2 x 46 m x 20 W/m = 1840 W

Ohmin lain mukaan lasketaan kaapelin ihannevastusarvo:

     Rk = U² / Pk = (230 V)² / 1840 W = 28,8 ohm

Tällöin ihanteellinen kaapelin vastus metriä kohden olisi:

     Rm = Rk / Lk = 28,8 ohm / 92 m = 0,31 ohm/m

Valitaan datalehdestä kaapeli, jonka vastusarvo on lähinnä edellä laskettua ihannearvoa. Jos kaapeliksi on valittu SUPI TXLP, lähin vastusarvo on 0,3 ohm/m. Koko kaapelin vastus on silloin:

     Rk = Lk x Rm = 92 m x 0,3 ohm/m = 27,6 ohm

Koko kaapelin tehoksi saadaan Ohmin lain mukaan

     Pk = U² / Rk = (230 V)² / 27,6 ohm = 1917 W

Tarkistetaan vielä, ettei kaapelin metriteho ylitä datalehdessä annettua enimmäisarvoa:

     Pm = Pk / Lk = 1917 W / 92 m = 20,8 W/m

Ohjaus

Rännien sulanapitoa ohjataan sulanapidon ohjauskeskuksella tai differentiaalitermostaatilla.

 

Avaa esite

Avaa ja tulosta esite "Rännien sulanapito" pdf-tiedostona.